Koska tänään oli viimeinen työpäivä, minulle annettiin kasattavaksi pieniä kalusteita eli viinipullotelineitä. Ruokatauolla annoin työkaverille kv-toimistosta saamani esitteet. Kiinnostuneena hän niitä tutki ja tykkäsi etenkin maisemakuvista. Pari muutakin kiinnostui niistä. Kartalta näytin heille mistä olen kotoisin, missä opiskelen ja missä asuu joulupukki. Ja taas tänään oli ohjelmointi virhe ja jouduin muokkaamaan osaa pyörösahalla. Olin niin keskittynyt työhön, että vasta sahattuani huomasin takanani olevan yleisöä katsomassa minun tarkkoja säätöjä. Näyttivät vain peukaloa, että hyvin meni. Päivän päätteeksi olikin aika jättää hyvästit, joka ei ollut kovinkaan helppoa. Toiselle työkaverille annoin minun sanakirjan, josta häm näytti ilahtuvan. Kun yritin kertoa että minun on aika lähteä, hän hymyili ja sanoi että huomenna taas. Saatuani selitettyä että on viimeinen työpäiväni, muuttui jänen ilmeensä täysin. Oikeastaan silloin tajusin, miten hyvin olen päässyt sopeutumaan yritykseen kielimuureista huolimatta. Pomon kanssa täytimme vielä arviointipaperin ja annoin hänelle porolevyn. Häneltä sain vielä muistoksi yhden osan jostain kalusteesta. Lisäksi sain sieltä vielä yllätys tuliaisen yhden yllätys tuliaisen, josta en paljasta tässä vaiheessa enempää.
Loppujen lopuksi olen oikein tyytyväinen ollut reissuun. Päässyt tutustumaan uuteen maahan ja sen kulttuuriin. Töisssä oli alkuun totuttelua se, että joka aamu tervehtimisen lisäksi kätellään. Taukoja töissä ei varsinaisesti ole kuin yksi 45min:n lounastsuko, mutta muulla ajalla jos väsyttää, saa käydä taukonurkassa kahvilla 5min kerrallaan. Itse kaupunki on oikein kaunis ja viihtyisä. Ihmiset ovat täällä erittäin kohteliaita, ystävällisiä ja avuliaita. Tunnetta tällä hetkellä on vaikea kuvailla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti